Kaukana asuvalle ystävälle, Mai 8v
"Sadut tunnetaan kaikkialla maailmassa. Ne ovat kaikkien yhteistä, kansainvälistä omaisuutta" (Mäki ja Arvola 2009, s.22).
Perinteiset sadut eri kulttuureissa sisältävät paitsi omia erityispiirteitä, niin myös yhteisiä, kulttuurirajat ylittäviä teemoja, jotka liittyvät yleensä myytteihin ja kasvuhaasteisiin. Tällaisia teemoja ovat mm. sisarkateus, vanhemmista irtautuminen, omien vihantunteiden ja oman elämän rajallisuuden kohtaaminen.
Sadut syventävät vuorovaikutusta lasten ja vanhempien tai muiden aikuisten kesken avaamalla mahdollisuuksia keskusteluun aiheista, joita muutoin lapsen kanssa olisi vaikeaa lähestyä. Yhteiset satuhetket tarjoavat myös jaettuja elämyksiä ja läheisyyttä. Satu on kuin matka, jonne voi lähteä ilman matkalaukkuja ja lentolippuja. Se tarjoaa seikkailun, joka ruokkii ja herkistää mielikuvitusta, eikä turruta sitä.
Satujen lukeminen lapselle herättää lapsessa omia tarinoita, joiden jakaminen yhdessä aikuisen kanssa on molemmille arvokasta. Lapsen mielessä satu yhdistyy herkästi hänen omaan todellisuuteensa ja siksi lapsi voi mielessään kehitellä sadulle jatkoa tai omanlaisensa tulkinnan siitä. Lapsiryhmässä koulussa tai päiväkodissa saadaan satuja lukemalla ja niihin eläytymisen kautta keskusteltua tärkeistä yhteisistä asioista -kuten erilaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta -joihin uppoutuminen ei aina ole helppoa.
Sadutuksessa kuunnellaan ja kirjataan lasten omia satuja -joko ryhmässä tai kahdestaan lapsen kanssa. Sadut rakentavat siltoja eri kulttuurien välille ja auttavat lapsia luomaan yhteyksiä toisiinsa, sietämään erilaisuutta ja löytämään ymmärrystä toisiaan kohtaan. Sadutuksessa lapset tulevat kuulluiksi, oppivat itseilmaisua, aloitteellisuutta ja toisten huomioimista (Riihelä 2003, Karlsson ym. 2006).
"Aikuisten tulisi arvostaa ja antaa tilaa lasten omille kertomuksille, vaikka niiden rakenne ei noudattaisikaan kulttuurissa vallitsevaa muotoa" (Broström 2003).
"Sadutus toimii hyvin yhtenä työskentelymuotona etenkin erityisluokilla ja maahanmuuttajaluokilla, mutta myös muilla luokilla ja muissa lapsiryhmissä. Menetelmässä on paljon samoja elementtejä kuin kirjallisuusterapiassa" (Mäki 2009, s.85).
"Sadutuskuva: Suomessakin voi nähdä varjoeläimiä"
Lähteet
Broström S. Lasten kertomukset ja leikki. Sivu 207 kirjassa Pohjolan lasten satusiltoja - Barnens sagoboar i Norden, toim. Riihelä M. Stakes & Nordiska Kulturfonden, 2003.
Mäki S. Satu auttaa oppimaan erityisluokassa. Kirjassa Tarina tukee lasta, toim. Mäki S, Arvola P. Duodecim, Helsinki 2009.
Mäki S, Arvola P. Satu hoitaa lapsen mieltä. Sivut 22 kirjassa Satu kantaa lasta, toim. Mäki S, Arvola P. Duodecim 2009.
Riihelä M, toim. Pohjolan lasten satusiltoja - Barnens sagoboar i Norden. Stakes & Nordiska Kulturfonden, 2003.
Karlsson L, Levamo T-M, Siukonen S. Sinun, minun, meidän mango. Sadutusta yli kulttuurirajojen. Taksvärkki ry. 2006.
Linkkejä
www.familiaclub.fi (pdf)