"Tarinoiden kuuntelu ja lukeminen kehittävät lapsen kieltä ja rikastuttavat sanavarastoa" (Mäki & Kinnunen 2005, s.32).
"Saduista löytyy haasteita, jotka vievät kehitystä eteenpäin" (Mäki & Arvola 2009, s.22).
Satujen kautta lapsi oppii asioita, koska satuun voi eläytyä. Satu tarjoaa tilaa lapsen mielikuvitukselle, ja mahdollisuuden käsitellä vaikeitakin asioita sopivan etäisyyden päästä. Sadun kautta voi tunnistaa tunteita ja oppia ilmaisemaan niitä. Satujen kuunteleminen ja niistä keskusteleminen auttavat lasta löytämään sanoja kokemuksilleen ja yhteyksiä niiden välille. Sadun kautta voi ymmärtää itseään, muita ja ympäröivää maailmaa paremmin.
Saduissa on usein kaikkia koskettavia, inhimillisen elämän teemoja, erityisesti kasvuun liittyviä. Ei ole sattumaa, että äitipuolet ovat pahoja vanhoissa kansansaduissa. Pieni lapsi ei vielä kykene näkemään tärkeimmissä kiintymyksenkohteissaan samanaikaisesti vastakkaisia puolia. Äiti-mielikuvan jakaminen mustavalkoisella tavalla hyvään ja pahaan ääripäähän auttaa lasta säilyttämään mielessään hyvän ja hoivaavan, aina rakastavan äidin samalla kun hän voi käsitellä vihantunteitaan äidin pettymystä tuottavia ja pelottavaksikin koettuja puolia kohtaan. Kulttuurien ja aikakausien rajat ylittäviä myyttejä käsittelevät jäävät elämään suulliseen ja kirjalliseen perinteeseen.
Kirjastoissa voi saada tietopalvelusta neuvoa eri kehitysvaiheisiin ja elämäntilanteisiin soveltuvista kirjoista kasvatustyöhön -niin vanhemmille kuin opettajillekin (Naumanen 2008, s.19). Kouluissa lasten omanarvontunteen, yksilöllisyyden ja toivon rakentamista voidaan edistää kirjallisuusterapeuttisin keinoin (Saure 2008, s.5-7).
"Kun lapsi innostuu tietystä sadusta, se on merkki siitä, että sadussa on hänen senhetkiselle kehitysvaiheelleen annettavaa. Satua tulee silloin lukea lapselle niin kauan kuin hän haluaa kuulla sen uudelleen" (Mäki & Arvola 2009, s.37).
Lähteet
Mäki S, Arvola P. Satu hoitaa lapsen mieltä. Sivut 22-42 kirjassa Satu kantaa lasta, toim. Mäki S, Arvola P. Duodecim 2009.
Mäki S, Kinnunen P. Lapsi ja nuori sadun peilissä. Sivut 26-49 kirjassa Hoitavat sanat, toim. Mäki S, Linnainmaa T. Duodecim 2005.
Naumanen M. Tarinoiden keskellä. Kirjasto lapsen ja nuoren kehityksen tukena. Sivu 19 lehdessä Kirjallisuusterapia 2/2008.
Saure A. Sisua, voimaa ja salasanoja -opetussuunnitelma ja äidinkielen oppikirjat kirjallisuusterapeuttisen työskentelyn mahdollistajina. Sivut 5-8 lehdessä Kirjallisuusterapia 2/2008.
Linkkejä
Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry
Satukallio, Kallion kirjaston satuhakemisto
Täsmäkirjoja
Kirjoja erilaisuudesta:
www.familiaclub.fi (pdf)
Kirjoja eroperheille:
www.mll-lahti.fi
Satuja unen tuloon ja rauhoittumiseen, Helsingin kaupungin kirjasto:
www.lib.hel.fi